Katsomon koko ja näkyvyys vaikuttavat otteluelämykseen enemmän kuin moni ensikertalainen arvaa. Sama 25 euron lippu voi tarkoittaa yhdessä hallissa täydellistä näkymää koko kaukaloon ja toisessa paikkaa, josta lähin maali jää pleksin heijastusten ja suojaverkon taakse. Tämä artikkeli on tarkoitettu Liiga-ottelua suunnittelevalle perheelle, junioripelaajan vanhemmalle ja yritystapahtuman järjestäjälle. Siinä käydään läpi, miten hallit eroavat toisistaan ja mistä kohdasta katsomoa peli näkyy parhaiten.
Katsomon koko ja näkyvyys hallityypeittäin
Suomen jäähallit jakautuvat katsomon perusteella karkeasti neljään ryhmään. Suuret monitoimiareenat, kuten Nokia Areena Tampereella ja Helsinki Halli, vetävät jääkiekko-ottelussa noin 13 000 katsojaa, ja konserteissa paikkoja on vielä enemmän. Kupittaan Gatorade Center Turussa on samaa kokoluokkaa noin 11 000 katsojapaikallaan.
Keskikokoiset kaupunkihallit ovat 3 000-8 000 katsojan halleja. Tähän ryhmään kuuluvat useimmat Liigan kotihallit, kuten HIFK:n Nordis Helsingissä, Kärppien Oulun Energia Areena, JYP:n Synergia-areena, Pelicansin Isku Areena, Ässien Isomäki Areena ja Lukon Kivikylän Areena. Pienet paikallishallit vetävät 200-1 500 katsojaa, ja niissä pelataan Mestista, Suomi-sarjaa ja junioriturnauksia. Harjoitushalleissa ei usein ole katsomoa ollenkaan, vaan vanhemmat seuraavat treenejä kapealta parvelta tai kaukalon laidalta.
Suurempi katsomo ei tarkoita parempaa näkyvyyttä. Iso areena on rakennettu jyrkäksi, jotta ylärivitkin näkisivät jään, mutta etäisyys kaukaloon kasvaa nopeasti. Nokia Areenan ylimmiltä riveiltä pelaajien numerot erottaa huonosti ilman videokuutiota. Pienen hallin matala katsomo taas tuo katsojan aivan pelin viereen, mutta kolmannelta riviltä eteen seisomaan noussut katsoja peittää helposti puolet kaukalosta.
Mikä katsomossa ratkaisee näkyvyyden
Hallin arkkitehti miettii katsomoa näkölinjan eli niin sanotun C-arvon kautta. C-arvo kertoo, kuinka paljon korkeammalla katsojan silmä on edessä istuvan päähän nähden. Uusissa areenoissa katsomon nousukulma on mitoitettu niin, että edessä istuvan pää ei peitä kaukalon lähintä laitaa. Monessa 1970-1980-luvuilla rakennetussa kaupunginhallissa katsomo on loivempi, jolloin alemmilla riveillä joutuu kurkistelemaan.
Toinen ratkaiseva tekijä on katsomon sijainti kaukaloon nähden. Joissakin vanhemmissa halleissa katsomoa on vain toisella pitkällä sivulla, jolloin vastakkaisen sivun vaihtoaitiot ja rangaistusaitio jäävät hyvin näkyviin, mutta oman puolen laitatilanteet katoavat alle. Uudemmissa halleissa katsomo kiertää koko kaukalon, ja päätykatsomot ovat usein seisomakatsomoja kannattajaryhmille.
Kolmas tekijä on rakenteet: kattopalkit, valaisinrivit, kameratasot ja aitioiden kaiteet. Vanhoissa halleissa katon tukipilari voi sijaita katsomon keskellä. Lipunmyynnin istumapaikkakartta ei aina kerro tätä, joten paikallisen kannattajan neuvo on usein luotettavampi kuin myyntisivu.
Myytti: eturivi on hallin paras paikka
Ensikertalainen haluaa usein ostaa lipun mahdollisimman läheltä jäätä. Eturivi pleksin takana on kuitenkin elämys, ei katselupaikka. Taklaukset pleksiin tuntuvat penkissä asti, mutta silmien korkeus on lähes jään tasolla, joten vastakkaisen laidan tapahtumat näkyvät huonosti. Lisäksi pleksi naarmuuntuu kauden aikana, ja kirkkaissa valoissa siihen syntyy heijastuksia.
Kokenut katsoja valitsee paikan pitkältä sivulta punaisen keskiviivan ja siniviivan välistä, noin 8-15 rivin korkeudelta. Sieltä näkyy koko kaukalo yhdellä katseella, ja pelikuviot avautuvat kuten televisiolähetyksessä. Junioripelaajan vanhemmalle tällainen paikka on erityisen hyödyllinen, koska oman lapsen sijoittumista ketjussa on helppo seurata.
Poikkeuksiakin on. Maalivahdin vanhempi istuu usein mieluummin päädyssä pelaajan takana, ja valokuvaajat hakeutuvat kulmiin, joissa pleksi on mahdollisimman puhdas. Lyhyessä pikkuhallissa päätykatsomokin voi olla erinomainen, koska kaukalon toiseen päähän on matkaa vain 60 metriä.
Turvallisuus katsomossa
Kiekko voi lentää katsomoon yli 100 km/h vauhdilla. Siksi päätyjen ja kulmien taakse ripustetaan suojaverkot, jotka SJL:n määräykset edellyttävät virallisissa otteluissa. Pitkien sivujen pleksin yli kiekko voi kuitenkin lentää, ja vaarallisimmat paikat ovat alemmilla riveillä siniviivan kohdalla, jossa laukaukset ohjautuvat mailasta. Lapsen kanssa kannattaa valita paikka hieman ylempää ja pitää katse pelissä silloinkin, kun kiekko on toisessa päässä.
Jos kiekko osuu katsojaan, hallin järjestyksenvalvojat ja ensiapuhenkilöstö tulevat paikalle nopeasti. Pään vamma, tajunnan heikkeneminen tai voimakas verenvuoto ovat aina syy soittaa hätänumeroon 112. Pienessä harjoitushallissa ensiapuvalmiutta ei ole aina paikalla, joten numero kannattaa muistaa myös junioriturnauksissa.
Yleisimmät virheet katsomopaikan valinnassa
Ensimmäinen virhe on ostaa lippu pelkän hinnan perusteella. Liiga-ottelun halvimmat paikat maksavat yleensä 15-25 €, keskialueen parhaat 30-50 € ja aitiopaikat ravintolapalveluineen huomattavasti enemmän. Muutaman euron lisäsumma voi vaihtaa kulmapaikan sellaiseen, josta näkyy koko peli.
Toinen virhe on unohtaa kannattajakatsomon sijainti. Päätykatsomossa seistään ja lauletaan koko ottelun ajan, mikä on hieno kokemus mutta ei sovi pienen lapsen tai rauhallisemmin ottelua seuraavan katsojan paikaksi.
Kolmas virhe on saapua viime hetkellä suurelle areenalle. Nokia Areenan tai Helsinki Hallin kokoisessa hallissa porteilta omalle paikalle voi kulua 15-20 minuuttia ruuhka-aikaan. Käytännön vinkkejä aikataulutukseen löytyy artikkelista ottelutapahtuma jäähallissa ja saapuminen.
Yritysvieraat ja aitiot
Suurten areenoiden aitiot sijaitsevat yleensä katsomon keskikerroksessa, ja näkymä niistä on hyvä, joskin hieman etäinen. Aitiossa korostuvat ruokailu, lämmin tila ja mahdollisuus keskustella, joten moni yritystapahtuman järjestäjä valitsee aition nimenomaan sen takia, ettei ottelua tarvitse seurata koko ajan. Tarjolla olevista ravintolavaihtoehdoista kerrotaan tarkemmin areenan ravintolapalveluita käsittelevässä artikkelissa.
Keskikokoisissa halleissa aitioita on vähemmän ja ne varataan usein kaudeksi kerrallaan. Kannattaa olla yhteydessä seuran myyntiin jo elokuussa, ennen kuin runkosarja alkaa.
UKK
Mikä on paras paikka seurata jääkiekko-ottelua?
Pitkän sivun keskialue punaisen viivan ja siniviivan välissä, noin 8-15 rivin korkeudelta. Sieltä näkyy koko kaukalo, eikä pleksi heijasta.
Onko pienen hallin katsomossa huonompi näkyvyys kuin isolla areenalla?
Ei välttämättä. Pienessä hallissa olet lähempänä peliä, mutta loiva katsomo ja rakenteet voivat haitata näkymää. Isolla areenalla näkölinjat ovat yleensä paremmat, mutta etäisyys jäähän on suurempi.
Onko eturivi turvallinen lapselle?
Pleksi suojaa hyvin, mutta kiekko voi lentää sen yli pitkillä sivuilla. Lapsen kanssa kannattaa valita paikka muutama rivi ylempää ja pysyä valppaana koko ottelun ajan.
Näin valitset oikean katsomopaikan
Paras katsomopaikka riippuu siitä, mitä ottelulta haluat. Tunnelmaa saa päätykatsomosta, pelin ymmärrystä keskialueen ylemmiltä riveiltä ja rauhaa aitiosta. Ennen lipun ostamista kannattaa katsoa hallin istumapaikkakartta, kysyä paikalliselta kannattajalta mahdollisista katvealueista ja tarkistaa, missä kannattajakatsomo sijaitsee.
Jäähallit eroavat toisistaan katsomon lisäksi myös jäävuorojen, pukuhuoneiden ja yleisöluistelun osalta, ja niitä kannattaa vertailla nimenomaan jääurheilun tiloina. Keilahallit, laskettelukeskukset ja kuntosalit vertaillaan omissa palveluissaan. Laajempi opas sopivan hallin löytämiseen on artikkelissa jäähallin valinta.