Jäähallin energiakustannukset näkyvät suoraan jokaisessa laskussa, jonka seura, yritys tai harrasteporukka maksaa jäävuorostaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä jäähallin energiakustannukset muodostuvat, miksi ne nostivat vuorohintoja 2022-2023 ja miten vuoron varaaja voi itse pienentää laskuaan. Jääkiekko-joukkueen rahastonhoitaja, juniorivanhempi ja yleisöluistelija saavat tästä selityksen sille, miksi tunnin jääaika maksaa sen mitä maksaa.
Mihin jäähallin energia kuluu
Jäähalli on rakennus, jossa samaan aikaan jäähdytetään ja lämmitetään. Jään pitäminen kunnossa vaatii kylmäkoneiston, joka käy käytännössä koko jääkauden ajan. Samalla katsomo, pukuhuoneet ja suihkut pitää lämmittää, ja ilmanvaihdon täytyy poistaa kosteutta, jotta jään pintaan ja kattoon ei synny huurretta.
Yhden kaukalon peruskokoinen jäähalli kuluttaa suomalaisten selvitysten mukaan tyypillisesti noin 1-2 GWh energiaa vuodessa. Suurin yksittäinen kuluerä on yleensä kylmäkoneisto, jonka osuus on usein 40-50 % kokonaiskulutuksesta. Loput jakautuvat ilmanvaihdon, ilmankuivauksen, valaistuksen, lämpimän käyttöveden ja jäänhoitoveden lämmityksen kesken.
Jäänhoitokoneella ajettava vesi on lämmintä, tavallisesti 40-60 astetta, jotta se tarttuu ja tasoittuu hyvin. Jokainen jäänajo tuo siis jäähän lämpöä, joka kylmäkoneiston täytyy poistaa. Hallissa, jossa jää ajetaan 10-15 kertaa päivässä, tämä on merkittävä osa kulutusta.
Miten energiakustannukset näkyvät vuorohinnoissa
Vuorohinta koostuu pääomakuluista, henkilökunnasta, kunnossapidosta ja energiasta. Energian osuus jäähallin käyttökuluista on tavallisesti noin kolmannes, mutta sähkön hintapiikin aikana se nousi monessa hallissa selvästi suuremmaksi.
Suuntaa-antavat hintatasot ovat nykyään tällaiset:
- Juniorikiekon harjoitusvuoro seuralle: 100-300 €/tunti
- Yksityinen tai yritysvuoro: 150-350 €/tunti, edustustilaisuudet isoilla areenoilla 500-2 000 €/tunti
- Curling-vuoro: 60-150 €/tunti
- Yleisöluistelu aikuiselle: 5-10 €/kerta
- Luistelukoulu aloittelijalle: 100-250 €/kausi
Hintaerot selittyvät pitkälti omistajalla. Kunnallisen ja yksityisen jäähallin erot näkyvät juuri energiakulujen käsittelyssä: kunta voi tukea juniorivuoroja liikuntapoliittisista syistä, kun taas yksityisen toimijan on katettava sähkölasku vuorohinnoilla.
Sähkökriisi 2022-2023 ja sen jälkimainingit
Ukrainan sodan jälkeen sähkön pörssihinta nousi Suomessa ennätyksellisiin lukemiin, ja joulukuussa 2022 yksittäisten tuntien hinnat kävivät korkeimmillaan useissa euroissa kilowattitunnilta. Pörssisähköön sidotuille jäähalleille tämä oli rankka isku, koska jääkauden raskain jakso osuu juuri talveen.
Hallit sopeutuivat eri tavoin. Osa siirsi jääkauden alkua elokuulta syyskuulle, osa nosti jään lämpötilaa asteella tai kahdella ja laski katsomon lämpötiloja. Monet seurat saivat keskellä kautta ilmoituksen vuorohintojen korotuksesta tai energialisästä, mikä kaatui lopulta junioriperheiden kausimaksuihin.
Kiinteähintaisilla sähkösopimuksilla toimineet hallit selvisivät kriisistä helpommin, ja moni toimija on sen jälkeen hajauttanut hankintaansa. Pörssisähkön hinta on tasaantunut, mutta vuorohinnat eivät yleensä palanneet vuoden 2021 tasolle. Osa korotuksista jäi pysyviksi, koska kriisi paljasti, ettei vanhoissa hinnoissa ollut lainkaan puskuria.
Myytti: kesäsulku on aina paras säästökeino
Yleinen käsitys on, että jään sulattaminen kesäksi säästää aina rahaa. Todellisuus on monimutkaisempi. Jään uudelleenjäädyttäminen betonilaatalle vie useita päiviä täydellä kylmäteholla, ja jää rakennetaan kerros kerrokselta maalauksineen ja viivoineen. Jos halli saa kesäkuukausina maksavia vuoroja kiekkoleireiltä tai taitoluistelijoilta, jään pitäminen voi olla kannattavampaa kuin sen sulattaminen.
Kesä on lisäksi kylmäkoneiston kannalta raskasta aikaa, koska ulkoilma on lämmintä ja kosteaa. Siksi kesäjään vuorot ovat usein kalliimpia kuin talvivuorot. Lisää kausirakenteesta löytyy artikkelista jäähallin aukioloajat ja jääkausi.
Lämmön talteenotto muuttaa laskelmia
Kylmäkoneisto ei hävitä energiaa vaan siirtää sitä. Jäästä poistettu lämpö voidaan ottaa talteen lauhduttimilta ja käyttää suihkuveden, pukuhuoneiden ja katsomon lämmittämiseen tai myydä kaukolämpöverkkoon. Uudemmissa halleissa ja peruskorjatuissa kohteissa talteenotto voi kattaa suuren osan rakennuksen omasta lämmöntarpeesta.
Suurissa monitoimiareenoissa, kuten Tampereen Nokia Areenassa tai Helsingin Nordiksessa, energiankäyttö on oma kokonaisuutensa, koska samaa tilaa käytetään myös konsertteihin ja muihin tapahtumiin. Pienessä paikallishallissa, jossa on 200-1 500 katsojapaikkaa, yksittäinen investointi, kuten LED-valaistus tai uusi ilmankuivain, näkyy energialaskussa paljon suhteellisesti selvemmin.
Yleisimmät virheet vuoroja varattaessa
Ensimmäinen virhe on verrata vain tuntihintaa. Kahden hallin hinnat voivat näyttää samoilta, mutta toisessa voi olla erillinen energialisä tai kausimaksun indeksiehto, joka sallii korotuksen kesken kauden. Kokenut seuran edustaja lukee sopimuksen hinnanmuutosehdot ennen kuin allekirjoittaa.
Toinen virhe on varata vain ilta-aikoja. Arkipäivien aamu- ja iltapäivävuorot ovat monessa hallissa 20-40 % halvempia, koska kysyntä on pienempää. Aikuisten harrasteporukka, joka pystyy pelaamaan klo 21-22 tai viikonloppuaamuna, säästää kauden aikana satoja euroja.
Kolmas virhe on unohtaa, että viileämpi halli muuttaa olosuhteita. Kun katsomon lämpötilaa lasketaan säästösyistä, katsojien ja odottavien perheiden on varustauduttava lämpimämmin. Energiansäästö ei kuitenkaan muuta turvallisuusvaatimuksia: yleisöluistelussa lapsille suositellaan kypärää, ja monet hallit vaativat sen alle 12-vuotiailta. Jääkiekon harjoituksissa SJL:n vaatima täysi varustus on pakollinen jään lämpötilasta riippumatta.
Vuoron varaamisen käytännöistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa jäävuoron varaaminen hallilta.
Milloin energiakulu ei selitä hintaa
Korkea vuorohinta ei aina johdu sähköstä. Uudessa hallissa pääomakulut ja lainanhoito voivat painaa enemmän kuin energialasku. Liigan kotiareenoissa, kuten Oulun Energia Areenassa, Turun Gatorade Centerissä tai Synergia-areenassa Jyväskylässä, hinnoitteluun vaikuttaa myös Liigajoukkueen otteluvuorojen etusija, joka jättää muille vähemmän vuoroja.
Jäähallit kannattaa vertailla omana lajityyppinään. Keilailu kuuluu keilahallien vertailuun, biljardi biljardisaleihin, laskettelu laskettelukeskuksiin, kuntoilu kuntosaleihin ja ratsastus ratsastuskouluihin. Jäähallin energiaprofiili on omanlaisensa, koska se tuottaa jääpintaa yleisöluistelulle, jääkiekolle, taitoluistelulle, curlingille ja luistelukouluille.
UKK
Paljonko jäähalli kuluttaa sähköä vuodessa?
Yhden kaukalon peruskokoinen jäähalli kuluttaa tyypillisesti noin 1-2 GWh energiaa vuodessa. Suurin osa kuluu kylmäkoneistoon, ilmanvaihtoon ja ilmankuivaukseen.
Miksi kesäjäävuoro on kalliimpi kuin talvella?
Kesällä ulkoilma on lämmintä ja kosteaa, joten kylmäkoneisto ja ilmankuivaus tekevät enemmän töitä. Kesäkäyttäjiä on myös vähemmän, joten kiinteät kulut jakautuvat harvemmille vuoroille.
Voiko vuorohinta nousta kesken kauden?
Voi, jos sopimuksessa on indeksiehto tai energialisäehto. Tarkista hinnanmuutosehdot ennen kausisopimuksen allekirjoittamista.
Näin varaaja hyötyy energiatiedosta
Jäähallin energiakustannukset ovat suurin yksittäinen syy siihen, että vuorohinnat vaihtelevat hallista ja vuodenajasta toiseen. Kun ymmärtää, että kesäjää, ruuhka-ajat ja pörssisähköön sidotut sopimukset nostavat hintaa, voi ajoittaa omat vuoronsa fiksummin. Kysy hallilta suoraan, onko hinnassa energialisää ja onko kausihinta kiinteä, niin tiedät jo ennen kautta, mitä jääaika lopulta maksaa.