Jääkiekkoharrastuksen kustannukset koostuvat seuran kausimaksusta, varusteista, jäävuoroista, turnauksista ja matkoista, ja vanhemman kannattaa tietää etukäteen, mikä näistä on pakollista ja mikä ei. Tämä artikkeli on kirjoitettu perheille, joiden lapsi haluaa aloittaa juniorkiekon, sekä aikuisille, jotka harkitsevat paluuta jäälle. Kun kulurakenne on selvillä, budjetin voi suunnitella koko kaudeksi eikä vain ensimmäiseen kuukauteen.
Jääkiekko on Suomessa kansallislaji, ja rekisteröityjä nuoria pelaajia on yli 70 000. Silti moni perhe yllättyy siitä, miten paljon summat vaihtelevat seuran, ikäluokan ja tason mukaan. Sama harrastus voi maksaa 600 € tai 6 000 € vuodessa.
Mistä jääkiekkoharrastuksen kustannukset muodostuvat
Suurin yksittäinen erä on lähes aina seuran kausimaksu. Sillä katetaan valtaosa jäävuoroista, valmennus, sarjamaksut ja Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) pelipassi ja vakuutus. Kiekkokoulussa kausi maksaa tyypillisesti 150-400 €, mutta kilpailevissa ikäluokissa kuten U13-U16 summa nousee usein 1 500-3 000 euroon.
Kausimaksu riippuu ennen kaikkea jääajan määrästä. Seura maksaa hallille harjoitusvuorosta noin 100-300 € tunnilta, ja kun joukkue harjoittelee jäällä 3-5 kertaa viikossa elokuusta maaliskuuhun, summa kasvaa nopeasti. Kunnallisessa jäähallissa juniorien tuntihinta on yleensä selvästi edullisempi kuin yksityisessä hallissa, mikä näkyy suoraan perheiden laskuissa.
Kausimaksun päälle tulevat usein seuraavat erät:
– joukkuekohtainen maksu turnauksiin, leireihin ja otteluvuoroihin (200-1 000 €/kausi)
– matkakulut vieraspeleihin, etenkin Pohjois- ja Itä-Suomessa, missä etäisyydet ovat pitkiä
– seuran pelipaita, verkkarit ja muut joukkueasut (100-300 €)
– luistinten teroitus noin 5-10 € kerralta
– talkoot tai myyntityöt, jotka voi joissain seuroissa korvata rahalla
Varusteet: suurin vaihteleva kuluerä
SJL:n sääntöjen mukaan harjoituksissa ja otteluissa on käytettävä täydellistä varustusta. Siihen kuuluvat kypärä ristikolla ja leukahihnalla, kaulasuoja, olkasuojat, kyynärpääsuojat, hanskat, housut eli patukat, säärisuojat, alasuoja, luistimet ja maila. Varusteista ei voi tinkiä, koska ne suojaavat kaatumisilta, kiekon osumilta ja törmäyksiltä kaukalon laitaa vasten.
Uutena hankittuna junioripelaajan perusvarustus maksaa noin 300-800 €. Lasten luistimet Bauerilta, CCM:ltä tai Truelta alkavat noin 100 eurosta, ja aikuisten mallien hinnat ovat 150-400 € ja huippumalleissa enemmän. Komposiittimailoja saa junioreille 50-150 eurolla, aikuisten kärkimallit maksavat yli 300 €.
Kokenut juniorivalmentaja neuvoo vanhempia tavallisesti näin: kypärä ja luistimet ostetaan sopivina ja kunnollisina, muun voi hankkia käytettynä. Seurojen kirpputorit, varustepankit ja urheiluliikkeiden vaihtopäivät ovat käytännössä se tapa, jolla iso osa perheistä varustaa lapsensa. Käytetty kypärä kannattaa kuitenkin aina tarkistaa: halkeamat, puuttuvat ruuvit ja vanhentunut sertifiointi ovat syitä jättää se ostamatta.
Yleinen harhaluulo: jääkiekko on vain varakkaiden laji
Väite toistuu usein, mutta se pitää paikkansa vain osittain. Ensimmäisinä vuosina kiekkokoulu on yksi edullisimmista ohjatuista harrastuksista. Monet seurat lainaavat aloittelijoille varusteet kokonaan, ja kausimaksu voi olla alle 200 €.
Kulut kasvavat vasta, kun lapsi siirtyy kilpaileviin joukkueisiin ja jääajan määrä kasvaa. Silloinkin suurin ero syntyy perheen omista valinnoista: kesäleirit, yksityiset taitovalmentajat ja uusimmat mailat ovat vapaaehtoisia. Lapsen kehityksen kannalta ratkaisevaa on harjoittelun määrä ja laatu, ei se, onko mailassa uusin malli.
Poikkeuksiakin on. Pääkaupunkiseudulla ja muissa suurissa kaupungeissa jääaikaa on vähän ja se on kallista, joten kausimaksut ovat siellä usein korkeampia kuin pienemmillä paikkakunnilla. Pienellä paikkakunnalla taas joukkueen vähäinen pelaajamäärä voi tarkoittaa pidempiä matkoja ja yhdistettyjä ikäluokkia.
Aikuisten harrastekiekon kulut
Aikuisen kustannukset muodostuvat eri tavalla kuin juniorin. Harrasteporukat vuokraavat jäävuoron yleensä itse, ja tunnin hinta jaetaan pelaajien kesken. Jos 20 pelaajaa jakaa 200 €:n vuoron, osuus on 10 € pelikerralta. Tarkemmin vuoron hinnan sisällöstä kerrotaan artikkelissa yksityisen jäävuoron hinta ja mitä siihen sisältyy.
Sarjatoimintaan osallistuvat aikuiset maksavat lisäksi sarjamaksuja, tuomarikuluja ja lisenssin, jossa on vakuutus. Kannattaa myös selvittää, kattaako oma tapaturmavakuutus kontaktilajit. Monesti se ei kata. Pelikavereiden ja vuorojen löytämisestä kerrotaan lisää artikkelissa harrastejääkiekko aikuisille.
Yleisimmät virheet kiekkobudjetissa
Liian suuret luistimet ”kasvunvaraksi”. Tämä on ehkä yleisin virhe. Lapsen jalka liikkuu kengässä, luistelutekniikka ei kehity ja hiertymät vievät harrastusinnon. Luistin saa olla korkeintaan noin sentin pidempi kuin jalka, ja käytetyt sopivat luistimet ovat parempi ratkaisu kuin uudet liian isot.
Vain kausimaksu budjetoidaan. Turnaukset, kevään leirit ja matkat voivat yhdessä olla yhtä suuri summa kuin itse kausimaksu. Kysy joukkueenjohtajalta kauden alussa edellisen vuoden toteutuneet kulut, niin arvio on realistinen.
Teroitus jää hoitamatta. Tylsät terät eivät pito jäässä, mikä lisää kaatumisia ja turhauttaa. Teroitus 10-20 luistelutunnin välein on edullinen tapa pitää varusteet toimivina, ja lisätietoa löytyy artikkelista luistinten teroitus hallilla.
Näin arvioit oman kautesi kokonaiskulut
Hyvä arvio syntyy neljässä vaiheessa. Pyydä ensin seuralta kausimaksu ja selvitä, mitä se sisältää. Kysy sitten joukkueen omista maksuista ja arvioi turnausmatkat kilometreinä ja yöpymisinä. Laske varusteet, joita lapsella ei vielä ole, ja tarkista, löytyvätkö ne seuran kirpputorilta. Varaa lopuksi 100-200 € yllättäviin kuluihin, kuten rikkoutuneeseen mailaan tai uusiin hanskoihin kesken kauden.
Kannattaa myös kysyä seuran tukimahdollisuuksista. Monella seuralla on harrastustukirahasto tai mahdollisuus maksaa kausimaksu erissä, ja osa kunnista tukee vähävaraisten perheiden lasten harrastuksia.
Jäähalli on nimenomaan jääurheilun tila. Jos perhe vertailee harrastusvaihtoehtoja laajemmin, keilailu, biljardi, laskettelu, kuntosali ja ratsastus vertaillaan omissa palveluissaan, ja jäähallien vertailu keskittyy jääkiekkoon, luisteluun, taitoluisteluun ja curlingiin.
UKK
Paljonko lapsen jääkiekkoharrastus maksaa ensimmäisenä vuonna?
Kiekkokoulussa kokonaiskulut ovat tyypillisesti 300-800 €, josta kausimaksu on 150-400 € ja loput varusteita. Jos seura lainaa varusteet, summa voi jäädä alle 300 euron.
Voiko jääkiekkovarusteet ostaa käytettyinä?
Voi, ja se on hyvin yleistä. Suojat, housut ja hanskat kannattaa ostaa käytettyinä, mutta kypärän kunto ja luistinten sopivuus on tarkistettava huolella. Pää- ja jalkavarusteisiin kannattaa tarvittaessa käyttää enemmän rahaa.
Miksi kausimaksut vaihtelevat niin paljon seurojen välillä?
Eniten vaikuttavat jääajan määrä ja hallin tuntihinta. Kunnallinen halli on yleensä edullisempi kuin yksityinen, ja kilpailevissa joukkueissa jäävuoroja on viikossa moninkertaisesti kiekkokouluun verrattuna.
Kokonaiskuva ennen kauden alkua
Jääkiekkoharrastuksen kustannukset pysyvät hallinnassa, kun kausimaksu, joukkuemaksut, varusteet ja matkat lasketaan yhteen jo elokuussa. Kiekkokoulussa harrastus on yllättävän edullinen, ja kulut kasvavat vasta tason ja jääajan mukana. Sopivat ja turvalliset luistimet ja kypärä ovat paras sijoitus. Muut varusteet voi hankkia käytettyinä, ja kalleimpiin lisäpalveluihin kannattaa ryhtyä vasta, kun lapsi on itse sitoutunut lajiin.