Kaukalopelin suojavarusteet ratkaisevat, pääseekö pelaaja jäälle turvallisesti ja tuleeko harjoituksista mukavia vai kiusallisia. Tämä opas on tarkoitettu juniorkiekkoon lasta ilmoittavalle vanhemmalle, harrastevuorolle palaavalle aikuiselle ja seuran uudelle joukkueenjohtajalle. Siinä käydään läpi, mitä varusteita jääkiekossa tarvitaan, mitä ne maksavat ja mihin hankinnoissa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.
Suomessa on yli 70 000 rekisteröityä nuorta pelaajaa, ja melkein jokainen heistä on aloittanut samasta tilanteesta: kassi on täynnä uusia varusteita, mutta kukaan ei ole varma, istuvatko ne oikein.
Kaukalopelin suojavarusteet yksi kerrallaan
Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) sääntöjen mukaan seuran harjoituksissa ja otteluissa käytetään täyttä varustusta. Junioreilla siihen kuuluvat kypärä ristikolla ja leukasuojalla, kaulasuoja, olkasuojat, kyynärsuojat, hanskat, housut eli patukat, säärisuojat sekä alasuoja. Lisäksi tarvitaan luistimet ja maila. Ne eivät ole suojavarusteita, mutta ilman niitä ei pelata.
Kypärä on kokonaisuuden tärkein osa. Siinä pitää olla jääkiekkokypärän sertifiointi, esimerkiksi CE-merkintä tai HECC-tarra. Pyöräily- tai laskettelukypärä ei kelpaa, koska se on suunniteltu erilaisiin iskuihin kuin kiekkoon ja kaukalon laitaan. Uuden kypärän hinta on noin 80-250 €. Ristikko maksaa erikseen ostettuna 30-60 €.
Kaulasuoja jää hankinnoissa helposti viimeiseksi, vaikka se suojaa luistimen terältä. Terä on jäällä kaikkein terävin esine. Junioreille kaulasuoja on pakollinen, ja myös aikuisten harrastesarjoissa sitä suositellaan vahvasti.
Olkasuojat, kyynärsuojat ja säärisuojat torjuvat kaatumisten, laitaan osumisten ja kiekon iskuja. Hanskat suojaavat ranteita ja sormia mailan iskuilta. Patukat eli jääkiekkohousut suojaavat lonkkia, reisiä ja häntäluuta. Kaatuessa ne ottavat vastaan ison osan iskusta.
Hammassuoja ei ole kaikissa sarjoissa pakollinen, mutta hammaslääkärin lasku on paljon suurempi kuin 15-40 euron yksilöllisesti muotoiltava suoja.
Mitä täysi varustus maksaa
Aloittelevan lapsen perusvarustus maksaa uutena tavallisesti 300-800 €. Summaan vaikuttavat merkki ja se, ostetaanko kaikki kerralla. Bauerin, CCM:n ja Warriorin aloitustason juniorisetit ovat selvästi edullisempia kuin saman merkin kilpatason tuotteet. Aloittelijalle kevyempi kilpatason materiaali ei tuo käytännön hyötyä.
Aikuisen täysi varustus maksaa uutena helposti 600-1 500 €. Jos luistimet ovat kalliit, summa kasvaa vielä. Luistimet ovat koko kokonaisuudesta se osa, jossa säästäminen kostautuu nopeimmin. Huonosti istuva luistin pilaa harjoituksen, vaikka muut varusteet olisivat huippuluokkaa. Sopivuudesta on kerrottu tarkemmin artikkelissa luistinkoko ja sopivuus.
Monet seurat Tampereella, Oulussa ja pääkaupunkiseudulla järjestävät syksyisin käytettyjen varusteiden kirpputoreja. Käytettynä säärisuojat, patukat ja olkasuojat saa usein 10-30 eurolla kappale. Kun koko harrastuksen budjetti hahmotetaan, kannattaa ottaa huomioon myös kausimaksut ja jäävuorot. Niitä käsitellään artikkelissa jääkiekkoharrastuksen kustannukset.
Näin varusteet sovitetaan oikein
Kokenut varustehuoltaja ei tarkista ensimmäisenä yksittäisen varusteen kokoa. Hän katsoo, miten osat sopivat toisiinsa. Säärisuojan yläreunan pitää jäädä patukoiden lahkeen alle niin, ettei polven kohdalle synny suojaamatonta rakoa. Kyynärsuojan ja hanskan välissä ei saa näkyä paljasta rannetta, kun pelaaja ojentaa kätensä mailaotteeseen.
Kypärä istuu oikein, kun se ei liiku päätä ravistettaessa ja sen etureuna on noin sormen leveyden kulmakarvojen yläpuolella. Leukaremmin alle pitää mahtua yksi sormi. Ristikon leukakupin pitää koskettaa leukaa. Säärisuojat sovitetaan luistimet jalassa, sillä luistimen kieli ja säärisuojan alaosa vaikuttavat toistensa asentoon.
Sovitus kannattaa tehdä seuraavassa järjestyksessä:
1. Alasuoja ja säärisuojat, sitten sukat ja luistimet
2. Patukat, joiden lahkeen pitää peittää säärisuojan yläreuna
3. Olkasuojat ja kyynärsuojat, joiden saumakohdat tarkistetaan
4. Kaulasuoja ja pelipaita
5. Kypärä, jonka istuvuus tarkistetaan ravistamalla päätä, sekä hanskat
Yleisimmät virheet varustehankinnoissa
Varusteet ostetaan ”kasvunvaraa” varten. Tämä on yleisin myytti juniorkiekossa. Liian suuri kypärä voi iskun hetkellä liukua paikoiltaan, ja silloin otsa tai takaraivo jää suojatta. Liian isot olkasuojat taas valuvat sivuun juuri silloin, kun pelaaja kaatuu laitaa vasten. Kokoa saa olla hieman väljemmin housuissa, mutta ei kypärässä eikä luistimissa.
Vanhaa kypärää käytetään liian pitkään. Kypärän pehmusteet kovettuvat ja painuvat kasaan käytössä. Käytetyn kypärän valmistuspäivämäärä kannattaa tarkistaa sisäpuolen tarrasta. Jos kypärässä on halkeama tai se on ottanut kovan iskun, se vaihdetaan heti.
Varusteet jätetään kassiin harjoituksen jälkeen. Märät pehmusteet ovat parin päivän päästä bakteerien kasvualusta, ja haju tarttuu niihin pysyvästi. Varusteet ripustetaan heti kotona kuivumaan. Monissa kunnan jäähalleissa pukuhuoneiden kuivatustilat ovat seuran joukkueiden käytössä.
Aikuisten harrastevuorot ja poikkeukset
Moni ajattelee, että aikuisten kevyellä harrastevuorolla, jolla ei taklata, riittää kypärä ja hanskat. Tämä on väärinkäsitys. Kiekko lentää lämäristä yli 100 km/h vauhtia myös silloin, kun peli on muuten rauhallista. Säärien ja nilkkojen murtumat ovat harrastajilla yleisempiä kuin taklausvammat.
Aikuisten harrastesarjoissa monet sallivat visiirin täyden ristikon sijaan. Kaulasuojasta päätetään usein sarjakohtaisesti. Säännöt kannattaa tarkistaa ennen ensimmäistä vuoroa, sillä Helsingin ja Turun harrasteliigojen käytännöt voivat poiketa toisistaan. Lisää vuoroista ja pelikavereista löytyy artikkelista harrastejääkiekko aikuisille.
Yleisöluistelussa jääkiekkovarusteita ei tarvita. Lapsille ja aloittelijoille suositellaan silti kypärää, ja monissa halleissa se on pakollinen alle 12-vuotiaille. Kiekkoja ja mailoja ei yleensä saa tuoda yleisövuorolle lainkaan.
Kun jäällä sattuu
Varusteet eivät poista kaikkea riskiä. Kaukalon laidat suojaavat pelaajaa, mutta ne voivat myös aiheuttaa vammoja, kun pelaaja ajautuu laitaa päin selkä edellä. Siksi valmentajat opettavat junioreille jo ensimmäisinä vuosina, ettei laitaa kohti olevaa pelaajaa taklata selästä.
Jos pelaaja menettää tajuntansa, hänellä epäillään niskavammaa tai murtumaa, häntä ei liikuteta. Soita silloin heti hätänumeroon 112. Kypärää ei riisuta ennen kuin ensihoito on paikalla. Lievemmän päähän kohdistuneen iskun jälkeen pelaaja jättää vuoron kesken. Seuraavana päivänä peliin ei palata ennen kuin oireet ovat kokonaan poissa.
UKK
Onko kaulasuoja pakollinen jääkiekossa?
Juniorijääkiekossa kaulasuoja kuuluu SJL:n pakollisiin varusteisiin. Aikuisten harrastesarjoissa käytäntö vaihtelee sarjoittain, mutta suojan käyttöä suositellaan kaikille.
Voiko lapsen ensimmäiset varusteet ostaa käytettynä?
Voi. Säärisuojat, patukat, olkasuojat ja kyynärsuojat sopivat hyvin käytettynä ostettaviksi. Kypärä kannattaa ostaa uutena tai ainakin varmistaa, ettei se ole vaurioitunut ja että sen sertifiointi on voimassa.
Kuinka usein jääkiekkovarusteet pitää uusia?
Kasvavalla lapsella suurin osa varusteista vaihtuu 1-2 kauden välein. Aikuisen varusteet kestävät aktiivisessa käytössä tyypillisesti 3-5 vuotta. Kypärä uusitaan heti, jos siihen tulee halkeama tai pehmusteet ovat painuneet kasaan.
Yhteenveto: turvallisuus ennen merkkiä
Täysi suojavarustus on edellytys sille, että kaukalopelistä voi nauttia. Raha kannattaa käyttää ensin kypärään ja luistimiin, joiden pitää istua täsmälleen oikein. Muut varusteet voi hyvin ostaa käytettyinä seuran kirpputorilta. Jos olet epävarma, ota varusteet mukaan ensimmäiseen harjoitukseen ja pyydä valmentajaa tarkistamaan sovitus ennen jäälle menoa.